Et ole liian villi oppimaan

[Verse 1] Katu mustaa sadetta viskoo Vesi alas viemäriin katoaa Lailla sateen tie sua kiskoo Et kai elämääs tahdo luovuttaa Et koskaan myönnä että teet väärin Koulu saata ei sua kiinnostaa Sulla tietoa on siinä määrin Ettet anna sen sua rasittaa [Verse 2] Etkö aamuisin silmiäs avaa Pelkäätkä katsoa maailmaa Tuon turhuus on niin masentavaa Kun huominen on mennyt menojaan Tämän päivän voi elää vain kerran Vain kerran kokea voi nuoruuden Paina jarrua edes sen verran Että kuulet laulun hiljaisen [Chorus] Joo, onhan nuoruus kuin juhlaa On silloin vaikea ymmärtää Kuinka paljon ihminen tuhlaakaan sisältään Niin monta mahdollisuuttaa me saadaan Niin paljon meille annetaan Että ei oo järkee mennä niitä tuhlaamaan [Verse 3] Sade piiskaa betoniseinää Johon jäänyt oot nojaamaan Läpi myrskyn kukaan sua ei nää Mutta pilvi haihtuu aikanaan Tämän aamun voi elää vain tänään Vain kerran kokea voi nuoruuden Joku pitää voi sua ystävänään Joku laulaa laulun hiljaisen [Chorus] Joo, onhan nuoruus kuin juhlaa On silloin vaikea ymmärtää Kuinka paljon ihminen tuhlaakaan sisältään Niin monta mahdollisuuttaa me saadaan Niin paljon meille annetaan Että ei oo järkee mennä niitä tuhlaamaan [Chorus] Joo, onhan nuoruus kuin juhlaa On silloin vaikea ymmärtää Kuinka paljon ihminen tuhlaakaan sisältään Niin monta mahdollisuuttaa me saadaan Niin paljon meille annetaan Että ei oo järkee mennä niitä tuhlaamaan