Pilvenpiirtäjät

Lensin kerran mä niin korkealla Että pilvistä pystyin piirtämään Minä itselleni uuden maailman Josta öisin enää unta nään Kun tunsin ihollani heikon tuulen Kohta jälkiäni tuntenut en Kun puiden latvoista näin enää taivaan Se oli silloin niin julman sininen Ja jos tahdot vain uhohtaa Voin olla vierelläs aamuun Ja jos yksin et unta saa Varjot voin karkoittaa Tee minulle mitä vaan Mikä lohduttaa sinua Vaan kun hän luonani on unessa Älä suutele minua, ethän aamuyöllä Mua suudelmin herätä Jätin taakseni pimeän metsän Tuon hiljaisen poluttoman Vain pieni askel vie takasin mut uudestaan En sovi rooliin nyt lohduttajan Pois sieltä tahdot vaikka itsekin löytää En auttaa voi, vaikka haluaisin Vaikka hyvä on sun lähelläs olla Niin taas eksyisin kuitenkin Ja jos tahdot vain unohtaa... Ja jos tahdot vain unohtaa...