Pilvenpiirtäjät

Lensin kerran mä niin korkealla

Että pilvistä pystyin piirtämään

Minä itselleni uuden maailman

Josta öisin enää unta nään

Kun tunsin ihollani heikon tuulen

Kohta jälkiäni tuntenut en

Kun puiden latvoista näin enää taivaan

Se oli silloin niin julman sininen

Ja jos tahdot vain uhohtaa

Voin olla vierelläs aamuun

Ja jos yksin et unta saa

Varjot voin karkoittaa

Tee minulle mitä vaan

Mikä lohduttaa sinua

Vaan kun hän luonani on unessa

Älä suutele minua, ethän aamuyöllä

Mua suudelmin herätä

Jätin taakseni pimeän metsän

Tuon hiljaisen poluttoman

Vain pieni askel vie takasin mut uudestaan

En sovi rooliin nyt lohduttajan

Pois sieltä tahdot vaikka itsekin löytää

En auttaa voi, vaikka haluaisin

Vaikka hyvä on sun lähelläs olla

Niin taas eksyisin kuitenkin

Ja jos tahdot vain unohtaa...

Ja jos tahdot vain unohtaa...