Tahroja paperilla

Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään Yksinäisyys lyö, sanomatta nimeään Kun luet kirjeeni kaiun kuulet Tahrat näet joita sateeksi luulet Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen Ei sitä tuntunut talossa, johon palaa en koskaan, luulen En ole menossa minnekkään Ei missään tule minun luokseni, minun vuokseni Vain tahroja paperilla, älä siis suutu Ei niistä asiat miksikään muutu Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme Kutsun saaneena tulin, lähdin kui varas, säikähdin viimein Kun itseeni tarttuneen, tajusin varttuneen Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle Vain tahroja paperilla, älä siis suutu Ei niistä asiat miksikään muutu Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme Vain tahroja paperilla älä siis suutu Ei niistä asiat miksikään muutu ei se, että meillä oli retkemme eikä se että meillä oli hetkemme Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää se eteenpäin työtää älä siis pelkää älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme Muista, että meillä oli hetkemme