Tahroja paperilla

Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään

Yksinäisyys lyö, sanomatta nimeään

Kun luet kirjeeni kaiun kuulet

Tahrat näet joita sateeksi luulet

Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen

Ei sitä tuntunut talossa, johon palaa en koskaan, luulen

En ole menossa minnekkään

Ei missään tule minun luokseni, minun vuokseni

Vain tahroja paperilla, älä siis suutu

Ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme

Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme

Kutsun saaneena tulin, lähdin kui varas, säikähdin viimein

Kun itseeni tarttuneen, tajusin varttuneen

Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi

Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle

Vain tahroja paperilla, älä siis suutu

Ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme

Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme

Vain tahroja paperilla älä siis suutu

Ei niistä asiat miksikään muutu ei se, että meillä oli retkemme eikä se että meillä oli hetkemme Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää se eteenpäin työtää älä siis pelkää älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme Muista, että meillä oli hetkemme