Voin luopuu mistä vaan

Aamu valkenee, valaisee jo eteisen Tämän ahtaan pikku kaksion, tai kotihan se on Yhteinen Makuuhuoneen ovee raotan, on siellä hämärää Heidän näen nukkuvan, en tahdo herättää Vaan siihen jään Ja musta tuntuu et'voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan Lähelläin Siis muusta viis, voin luopuu mistä vaan, voin tehdä tappavinta työtä puolestaan Pystypäin Eihän perhe tää liene aivan sellainen Kuin on telkkarissa perheet nää tila-automainosten Mä tiedän sen Nojaan ovenpieleen, kuuntelen, ne siellä hengittää Pari unennäkijää, en tahdo herättää Vaan siihen jään Ja musta tuntuu, et'voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan... Mä en tiennyt aikoinaan, mihin vielä joudunkaan Mä en tiennyt kuinka paljon rakkautta heiltä saan Ja pystyn antamaan Voin luopuu mistä vaan Voin luopuu mistä vaan Ja musta tuntuu, et' voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan... Aamu valkenee, valaisee jo eteisen tän Yhteisen