Voin luopuu mistä vaan

Aamu valkenee, valaisee jo eteisen

Tämän ahtaan pikku kaksion, tai kotihan se on

Yhteinen

Makuuhuoneen ovee raotan, on siellä hämärää

Heidän näen nukkuvan, en tahdo herättää

Vaan siihen jään

Ja musta tuntuu et'voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan

Lähelläin

Siis muusta viis, voin luopuu mistä vaan, voin tehdä tappavinta työtä puolestaan

Pystypäin

Eihän perhe tää liene aivan sellainen

Kuin on telkkarissa perheet nää tila-automainosten

Mä tiedän sen

Nojaan ovenpieleen, kuuntelen, ne siellä hengittää

Pari unennäkijää, en tahdo herättää

Vaan siihen jään

Ja musta tuntuu, et'voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan...

Mä en tiennyt aikoinaan, mihin vielä joudunkaan

Mä en tiennyt kuinka paljon rakkautta heiltä saan

Ja pystyn antamaan

Voin luopuu mistä vaan

Voin luopuu mistä vaan

Ja musta tuntuu, et' voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan...

Aamu valkenee, valaisee jo eteisen tän

Yhteisen